Talkoilla tehty venekerho
Espoon Soukkaan nousi 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa nopeassa tahdissa asuinalue, jonka markkinoinnissa korostui merellisyys. Alueella ei kuitenkaan ollut toimivaa venekerhoa eikä -satamaa, joten toiminnan oli lähdettävä aivan alusta. Toiminta organisoitui vuoden 1970 lopulla Soukan Venekerhoksi, talkoilla rakennettiin laiturit ja veneily saattoi alkaa. Kerhomajana ja vartiomiesten tukikohtana toimi nykyisen paviljongin paikalla sijainnut vanha mökki, joka oli ollut suomalaisten rajavartijoiden käytössä Porkkalan vuokrakaudella.
Vanhat laiturit palvelivat aikansa, ja ne korvattiin 1980-luvulla uusilla betoniponttoonilaitureilla. Lahdella olleet poijut poistettiin 1990-luvun alkupuolella, kun laiturikapasiteettia lisättiin. Vanha mökki ei ajan mittaan vastannut laajenevan kerhon tarpeita, ja uusi paviljonkirakennus rakennettiin 1996 – sekin talkoilla. Jo vuotta aiemmin oli rantaan valmistunut huoltorakennus, joka tarjosi hyvät tilat venevartijoille ja pieniin korjauksiin sekä myös nykyaikaiset saniteettitilat.
Kerhon onnistui vuokrata 1998 käyttöönsä Järvön eteläpuolella sijaitsevasta Södergrundista maa-alue, jota on vuosien mittaa kehitetty hyvin varustetuksi retkikohteeksi.
Soukan Venekerhossa on nykyisin n. 500 jäsentä ja kerhon hallinnassa on Klobbenin satamassa noin 300 laituripaikkaa. Laiturit kuuluvat Espoon kaupungille, jolta venekerho vuokraa niitä; Klobbenilla on myös Espoon kaupungin omassa hallinnassa olevia laituripaikkoja. Kerholaisten veneistä 2/3 on moottoriveneitä ja 1/3 purjeveneitä. Veneiden talvitelakointi tapahtuu pääosin Suomenojalla, sillä Klobbenin alue on pieni ja siellä on 1000 kg:n painorajoitus
Kerhon rekisteriin merkityt veneet tulee katsastaa, jotta niille osoitetaan laituripaikka tai talvitelakointipaikka. Kerho noudattaa Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n katsastussääntöä ja kerhon katsastajat ovat SPV:n kouluttamia.
Satamassa on purjehduskaudella öinen vartiointi, johon venepaikan haltijoiden tulee osallistua. Vartioinnista on vapautettu kunniajäsenet, muutamat toimihenkilöryhmät sekä hakemuksesta yli 75-vuotiaat.
Kerho tarjoaa jäsenilleen monipuolista veneilyyn liittyvää koulutusta, ja erityisesti naisia on pyritty aktivoimaan venelytaitojen parantamiseen. On tärkeä turvallisuustekijä, että kippari ei ole ainoa henkilö veneessä, joka pystyy hallitsemaan venettä ja navigoimaan.
Kerhon tulonhankinnassa on tärkeä sija paviljongilla, jota vuokrataan häiden, merkkipäivien yms. tilaisuuksien pitämiseen. Kesäviikonloput ovat pääsääntöisesti varattuja, mutta kysyntää riittää myös muulloin.
Kuvia kerhon alkuajoilta
- laituriponttoonit tehtiin talkoilla aluerakentajan lahjoittamasta purkutavarasta
- vanhat ja nuoret samalla asialla
- valmista tuli