Eero Kallio Hallituksessa oli vuosi sitten esillä kerhon sääntöjen päivittäminen perhejäsenten osalta, mutta projekti jäi tuolloin muiden asioiden alle. Aika ei ole hoitanut tätä asiaa, ja nyt se yritetään viedä loppuun saakka eli yhdistyksen kokouksen päätettäväksi. Ajatuskulut ovat hankkeessa samat kuin vuosi sitten, ja tämä kirjoituskin pyörittää pitkälti samoja teemoja kuin vuodentakainen palstani, mutta on vuoden mittaan tullut lisääkin.

Perhejäsen aina vain?

Perhejäsenyys on hyvä tapa saada kipparin lähipiiri aktiivisemmin mukaan veneilyyn ja kerhon toimintaan. Kun kuuluu porukkaan, itse asiakin on hauskempaa. Perhejäsenet ovat olennainen osa jäsenkuntaamme, sillä noin 500 jäsenestämme perhejäseniä on 76. Määrä on ollut kasvussa, sillä liittymi­nen on ilmaista ja jäsenmaksu on pieni – kattojärjestölle menevän maksun jälkeen siitä ei kerholle itse asiassa jää juuri mitään. Perhejäsenyys tukee kerhossa veneilyharrastusta, eikä sen taloudelli­nen puoli ole kerhon kannalta keskeinen suuntaan tai toiseen.

Sääntöjen selkiyttämiseen tähtäävä hanke on lähtenyt muutamasta yksittäistapauksesta, jotka ovat panneet miettimään perhejäsenyyden olemusta ja perhejäsenyyteen liittyviä ehtoja yleisemminkin. Muualla venettään pitävä varsinainen jäsen ei pidä jäsenyyttään enää tarpeellisena, sillä ”Söderiin voi mennä vaimon perhejäsenyyden perusteella”. Entäpä sitten yksin asuva perhejäsen, joka ei eroakaan kerhosta, koska huomaa saavansa perhejäsenenä tuttavalleen alennusta paviljongin vuokrahinnasta? Tällaiset tapaukset ovat varsin etäällä perhejäsenyyden hienosta perusajatuksesta.

Kerhon säännöissä on perhejäsenen oikeuksista ja velvollisuuksista vain vähän mainintoja. Selvästi on ilmaistu, että perhejäsenyyteen ei liity varsinaiseen jäsenyyteen liittyvää oikeutta laituripaikkaan eikä äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa; puheoikeus sitä vastoin on. Kun perhejäsenen oikeuksia ei ole säännöissä muuten rajattu, hänellä on käytettävissään äänioikeutta ja laituripaikkaa lukuun ottamatta samat edut kuin varsinaisilla jäsenilläkin. Kun nykyisellään perhejäsen-käsitettä on tulkittu laajasti, myös kerhoon enää löysästi yhteydessä olevat, alkuperäisestä perheestä irtaantu­neet perhejäsenet voivat nauttia kerhon eduista kuten Södergrundin saarikiinteistöstä tai paviljon­gin jäsenhinnoista.

Perheen käsitteen suhteen esiintyy epäilemättä tulkintaeroja. Aikuistuneet ja oman talouden perus­taneet lapset ovat toki yhä samaa laajaa perhettä vanhempiensa kanssa, mutta voiko venekerhossa olla enää ”perhejäsen” irtaannuttuaan alkuperäisestä ydinperheestä? Onko varsinaisesta jäsenestä eronnut puoliso vielä perhejäsen? Kerhossa aikanaan kuulemma esitetty määritelmä ”perhe käyttää samaa jääkaappia” on ajatuksellisesti sama kuin kattojärjestömme SPV:n ”perhejäsenen osoite on sama kuin pää- tai seniorijäsenellä”.

Selvempää olisi, jos perhejäsen määriteltäisiin meidänkin säännöissämme varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa (osoitteessa) asuvaksi henkilöksi. Tämä pitää sisällään sen, että perheessä pitää olla varsinainen jäsen, jotta siinä voisi olla perhejäsenkin.

Perhejäsenyyden käsitteeseen liittyvät seikat ja johtopäätökset ovat tästä lähtökohdasta aika selvä­piirteisiä ja antanevat vain vähän aihetta erimielisyyksille. Periaatteelliselta kannalta hankalampi on kysymys niistä etuuksista, joita ”Maksujen suuruus” -osion kolmas kohta säännöissämme antaa jäsenen puolisolle tai lapselle.

Omaisilla oma kohtelu?

Kohdan mukaan ”Jos varsinainen jäsen haluaa muuttaa jäsenyytensä perhejäsenyydeksi tai jos hänen jäsenyytensä päättyy muun syyn kuin erottamisen takia, voi hänen puolisonsa tai yksi lapsensa liittyä varsinaiseksi jäseneksi maksamalla liittymismaksun, jonka suuruus on enintään puolet varsinaisen jäsenen liittymismaksusta”. Kohdan perusteella SVK:n jäsenyys on ikäänkuin jonkinlainen varallisuuserä, jonka voi halutessaan siirtää omaisilleen, mikä on yhdistystoiminnassa varsin poikkeuksellista. Sääntö sisältää elementtejä osakeyhtiön osakkeista, jotka ovat siirrettävissä haltijalta toiselle.

Perintösääntöä on perusteltu vuosikymmenten takaisella ajalla. Kerhon alkuaikoina monet tekivät paljon fyysistä työtä laiturien rakentamisessa tai muuta talkootyötä kerhon hyväksi, mikä on johta­nut ajatukseen, että jäsenen leski tai lapsi voisivat aloittaa veneilyuransa tutussa kerhossa suotui­sammilla perusteilla ja maksuilla kuin ulkopuoliset. Siksi v. 2003 hyväksyttyihin sääntöihin otettiin kohta, jossa määritellään maksuksi enintään puolet ulkopuolisten maksusta.

On huomattava, että kohta tuli sääntöihin vasta 2003, yli 30 vuotta kerhon perustamisen jälkeen. Tätä ennen ei sääntöihin sisältynyt mainintaa halvemmasta liittymismaksusta ts. kerhon alkuvaiheen aktiivit eivät kokeneet perintösäännölle olevan tarvetta tai oikeutusta. Kun itse olin v. 1971 mukana rakentamassa laituria, rakensin sitä veneelleni, en perinnöksi silloin kaksi kuukautta vanhalle pojalleni. Perintöoikeus on säännöissämme myöhempää perua ja sellaisena jälkijättöinen.

Ajan kuluessa ja jäsenkunnan vaihtuessa peruste on menettänyt merkityksensä, jos sitä oli alunpe­rinkään. Harvassa ovat nyt ne, joiden puoliso, isä tai äiti on oikeasti ollut mukana laittamassa kerhoa ja sen toimintoja pystyyn. Isien työt yli 40 vuotta sitten eivät enää voi toimia perusteena sille, että puoliso tai lapsi maksaa liittymismaksuna enintään puolet siitä, minkä tavallinen uusi jäsen joutuu maksamaan.

Edellä esitettyjen kaavailujen toteutuminen merkitsisi jonkinlaista muutos nykysysteemiin ja joku voi katsoa muutoksen loukkaavan hänen saavutettuja etujaan. Mikäli esitettyjä muutoksia pidetään sinänsä perusteltuina, niiden voimaantuloa on tietenkin periaatteessa mahdollista pehmentää siirtymäsäännök­sin.

Perhejäsen vai pikemminkin seniorijäsen?

Tämän kierroksen sääntöuudistuksessa on ajatuksena myös luoda oma jäsenyyskategoria ikääntyville, veneilystä luopuville jäsenille. Nykyisellään he voivat vaihtaa varsinaisen jäsenyytensä halvemmaksi perhejäsenyydeksi, vaikka perheessä ei välttämättä edes ole varsinaista jäsentä. Soveliaampi nimike näille emeritusveneilijöille voisi olla seniorijäsen – oikeudet ja maksut olisivat samat kuin perhejäsenellä.

Kenen lippua kannat?

Sääntöuudistuksessa on tarkoitus tehdä samalla myös pari sanonnallista muutosta sääntöjen 2 §:än. Niistä ensimmäinen kirjoittaa nykyistä selvemmin esiin sen, että kerhon laituri- ja talvisäilytyspaikat on tarkoitettu kerhoon rekisteröidyille veneille. Kohtuullisena voinee pitää, että jos käyttää tällaisia kerhon peruspalveluita, tunnustautuu myös kerhon veneeksi käyttämällä sen lippua. Toinen vähäisempi muutos on yhden loogisesti tarpeetto­man määreen poistaminen.

                                                       * * *
Vuosi sitten pyysin jäseniltä kommentteja silloiseen keskeneräiseen projektiin ja sainkin, tosin vain yhdeltä. Tälläkin kierroksella kommentit ovat tervetulleita, jotta näkemykset voidaan ottaa huo­mioon jo yhdistyksen kokoukseen tulevassa versiossa. Mikäli kommenttien perusteella harjoitus näyttää kohtaavan vahvaa vastarintaa, säästymme turhan kokouksen järjestämisen vaivoilta.

Sääntömuutoksia on tarkoitus käsitellä yhdistyksen kokouksessa ensimmäisen kerran joulukuun alkupuolella ja sääntöjen edellyttämän toisen kerran vuosikokouksessa tammikuun lopulla.

13.10.2015

Eero Kallio