Eero Kallio Kevät tuli ja niin tulivat vihdoin laituri ja aisatkin. Epävarmuus on poistunut, tästä on hyvä jatkaa. Veneet saadaan normaalisti vesille ja kesä voi alkaa. Käyttökokemuksia Klobbenin kävelyaisoista on vasta muutamilla, mutta asiallisen oloinen kokonaisuus projektista tuli. Kun D-laituri vielä saadaan vastaavalle tasolle, laituritilanne alkaa olla tyydyttävä. Toivottavasti kaupungilla riittää ymmärrystä kerhomme tarpeita kohtaan  -  ja myös rahaa toteuttaa niitä.

Laituriuudistus merkitsee aika monelle paikan vaihtumista, vaikka muutokset pyrittiin pitämään minimissään. A- ja C-laitureiden kiinteät aisat määrittävät varsin tarkkaan paikalle tulevan veneen sallitun leveyden ja aisan pituus puolestaan veneen enimmäispituuden. Laiturivastaava teki venepaikoista tarkat pohjat, joihin veneet sitten sijoitettiin mittojensa perusteella ja venepaikkarekisteri on päivitetty venepaikkajaon mukaisesti. Tietokoneen ääressä tehty venepaikkajako ei ehkä tyydytä aivan jokaista, ja muutostoiveita on pyritty ymmärtämään. Kaikkien muutosten on kuitenkin mentävä laiturivastaavan ja hänen tietokoneensa kautta, muutoin kerhon rekisteri ei ole ajan tasalla, tulee laskutusvirheitä ja muita hankaluuksia. Omatoimisesti ei paikkoja saa vaihtaa.

Rungot on jo katsastettu ja vuosikatsastukset lähtevät kohta käyntiin. Aika ajoin on tullut palautetta katsastuskalenterin jäykkyydestä ja tiukkuudesta: päiviä on vähän, eikä ennen kesäkuun puoliväliä ehdi. Valinnan vapautta on käytännössä kuitenkin enemmän, sillä katsastajan kanssa voi sopia muustakin katsastusajasta. Tästä joustosta kerho tosin perii maksun: kesäkuussa 20 euroa ja sen jälkeen 80 euroa. Jos vene on muualla, sitä ei myöskään tarvitse tuoda Klobbenille, vaan sen voi katsastuttaa paikallisella katsastajalla. Elokuun puolivälissä on katsastuksen kuitenkin oltava kunnossa, muuten ei osoiteta telakointipaikkaa.

Telakointipaikat uhkaavat käydä vähiin kaikille muillekin, kun Finnoonsataman alueesta laaditut suunnitelmat siirtyvät toteutusasteelle. Huhtikuun alussa oli YVA-menettelyn ympärille rakennettu tiedotustilaisuus, joka ei jättänyt sijaa jossittelulle: alue tulee asuinkäyttöön, sillä espoolaisten äänestäjien valitsema valtuusto on näin päättänyt. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on mahdollista esittää mielipide 2.5. saakka, ks. huhtikuun jäsentiedote. Yksi kirje kerhon nimissä (ks. kotisivujen Ajankohtaista) ei paljoa paina, vaikuttamiseen tarvitaan painetta leveällä rintamalla.

Alueen osayleiskaava tulee nähtäville syksyllä ja valtuusto käsitellee asiaa ensi vuoden alussa. Jos veneen rahtaaminen talvisäilytysalueelle Ämmässuon tuntumaan ei miellytä, kannattaa ottaa yhteyttä espoolaisiin kunnallispoliitikkoihin ja kertoa mielipiteensä. Ämmässuon tienoon ohella kaupunki on selvitellyt muutamaa muutakin, ei kovin kummoista paikkaa, mutta Ämmässuo vaikuttaa perusvaihtoehdolta.

Alkuvuonna herätti ihmetystä jäsenistöön levinnyt välimerellinen maksukulttuuri eli laskut maksetaan kun jaksetaan josko silloinkaan. Esimerkiksi helmikuun jäsenmaksulaskutuksessa kerhon noin 480 jäsenestä 134 jäsentä jätti maksamatta määräaikaan mennessä, ja karhulaskujen jälkeenkin maksamattomia oli vielä yli 40.  Kun kerhon toimihenkilöt yrittävät maksujen ja muiden toimien määräajoilla pitää toiminnot tiettyinä kokonaisuuksina tietyssä rytmissä, nämä ’toisinajattelijat’ pitävät oikeutenaan vähät välittää toimihenkilöiden hyvistä pyrkimyksistä. Maksurästiläisten paimentaminen vie paljon aikaa kerhosihteeriltä, laiturivastaava joutuu vastaavasti painiskelemaan puuttuvien tai puutteellisten venepaikkahakemusten kanssa, katsastusvastaava katsastusmääräyksistä piittaamattomien kanssa jne.  Kun vastuuhenkilöillä on oikeissakin töissä tekemistä aivan riittävästi, tällainen ylimääräinen on liikaa.

Hallitus on alkanut tiukentaa suhtautumistaan ja ryhtynyt poistamaan jäsenistöstä henkilöitä, jotka sitkeimmin vastustavat velvollisuuksiensa noudattamista. Kerho toimii paremmin, kun rattaissa on vähemmän hiekkaa. Huhtikuun kokouksessaan hallitus erotti kaksi jäsentä, jotka useista huomautuksista huolimatta eivät olleet maksaneet maksujaan vuoteen. Reagointiaika on tästä vain lyhenemässä.  Venepaikkaa haluava maksurästiläinen huomasi saavansa paikan vasta maksettuaan yliaikaiset maksunsa, eikä katsastuksen laiminlyönyt löytänyt nimeään laiturikartalta – kerran saatu jäsenyys ei tuo ikiaikaista subjektiivista oikeutta venepaikkaan. Toiveena on, että asiat sujuvat vuoden kuluttua taas hieman paremmin.

Kerhon jäsenlehti tuli hiljattain jakoon jäsenille. Lehti meni taittajalle jo maaliskuun puolivälissä, ja asioita tapahtuu myös sinä aikana kun lehti on tuotantoprosessissa, joten esimerkiksi venepaikkojen osalta painetun sanan ja todellisuuden välillä esiintyy joitain eroja. Lehti on peruspaketti informaatiota, mutta kannattaa seurata myös jäsentiedotteita ja kotisivuja, niin pysyy varmasti ajan tasalla kerhon tapahtumista.

Lehti tehdään jäseniä varten ja se tehtäisiin mielellään jäsenten toiveiden mukaiseksi. Toimituskunta/hallitus ottaa halukkaasti vastaan palautetta ja toivomuksia ensi vuoden numerossa käsiteltäviksi aiheiksi, jäsenten omia juttuja, kuvia kerhon tapahtumista, veneilystä, luonnosta jne. Aiheita riittää, kamera vain mukaan kesän retkille!

24.4.2014
Eero Kallio